1900

Poll without page-refresh

Article on other languages:

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Tämä artikkeli käsittelee vuotta. 1900 (elokuva) käsittelee elokuvaa.

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Huomaa

1900 ei ole karkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.

Tapahtumia

tammikuu

1. tammikuuta – Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti.
6. tammikuuta – Lehdet ilmoittivat kolmen miljoonan ihmisen kuolevan nälkään Intiassa.
6. tammikuuta – Buurisota: buurit hyökkäsivät Ladysmithiin, yli tuhat ihmistä sai surmansa.
8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle.
13. tammikuuta – Vilhelm II antoi asetuksen, jonka mukaan Saksan armeijan komennuskieli on saksa.
14. tammikuuta – Ooppera Toscan ensi-ilta Roomassa. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä.
24. tammikuuta – Buurisota: Spion Kopin taistelu.
24. tammikuuta – Hallitukset Lontoossa ja Pretoriassa aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
27. tammikuuta – Suomen suuriruhtinaskunnassa avattiin lakisääteiset valtiopäivät kireissä tunnelmissa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin. Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.
27. tammikuuta – Boksarikapina: Ulkomaalaiset diplomaatit vaativat Pekingissä, että boksarikapinallisia rangaistaan.
30. tammikuuta – Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia.

helmikuu

8. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot hävisivät taistelun buureille Ladysmithissä.
13. helmikuuta – Saksan valtiopäivät hyväksyi vuoden 1899 anglo–saksalaisen sopimuksen, jossa Yhdistynyt kuningaskunta luovutti Saksalle Upolun, Savaiin, Monolon ja Apolimaan ja USA:lle Tutuilan ja muita saaria Polynesiassa. Saksa luopui Tongasaarista, eteläisistä Salomonsaarista ja Shortlandsaarista.
14. helmikuuta – Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion.
17. helmikuuta – Buurisota: Paardebergin taistelu.
22. helmikuuta – Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltain territorio.
23. helmikuuta – Buurisota: Hart's Hillin taistelu.
27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
27. helmikuuta – Lontoossa perustettiin Labour Presentation Commitee, työväenpuolueen edeltäjä. Ramsay MacDonald valittiin puolueen sihteeriksi.

maaliskuu

11. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut.
13. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Bloemfonteinin Oranjen vapaavaltiossa.
13. maaliskuuta – Naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin Ranskassa.
16. maaliskuuta – Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.

huhtikuu

1. huhtikuuta – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
1. huhtikuuta – Kuningatar Viktoria muodosti Irlantilaisen kaartin.
4. huhtikuuta – Anarkisti ampui Walesin prinssi Edvardia tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin.
14. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely avattiin.

toukokuu

1. toukokuuta – Ruutiräjähdys hiilikaivoksessa Utahissa surmasi 200 kaivostyöläistä.
2. toukokuuta – Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa.
4. toukokuuta – Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I saapui monipäiväiselle vierailulle Saksaan vahvistamaan maiden suhteita.
17. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot vapauttivat Mafekingin.
17. toukokuuta – Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä.
18. toukokuuta – Buurien lähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
18. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen.
21. toukokuuta – Venäjä tunkeutui Mantšuriaan.
23. toukokuuta – Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen afroamerikkalainen jolle myönnettiin "Medal of Honor" (urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa).
24. toukokuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Oranjen vapaavaltion alueisiinsa nimellä Orange River Colony.
25. toukokuuta – Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta.
28. toukokuuta – Boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla.
29. toukokuuta – Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset.
30. toukokuuta – Boksarit valtasivat Tianjinin.
31. toukokuuta – Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan.
31. toukokuuta – Buurisota: lordi Robertin johtamat Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Johannesburgin.

kesäkuu

5. kesäkuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Pretorian.
12. kesäkuuta – Saksan Reichstag hyväksyi laivaston laajentamisen mahdollistaneen toisen laivastolain.
15. kesäkuuta – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14.8.1900 ja kotimaanliikenteessä 14.1.1901.
20. kesäkuuta – Boksarikapina: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään vapaaherra Klemens von Ketterin. Keisari Vilhelm II vaati suurvaltojen yhteisoperaatiota Kiinaa vastaan.
20. kesäkuuta – Keisari Nikolai II antoi kielimanifestin. Venäjän kieli määrättiin virkakieleksi Suomessa.
29. kesäkuuta – Bobrikov lakkautti ikuisiksi ajoiksi Nya Pressen -sanomalehden.

heinäkuu - syyskuu

2. heinäkuuta – Zeppeliinin ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafenia Saksassa.
9. heinäkuuta – Boksarikapina: eurooppalaiset joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa.
27. heinäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ns. hunnipuhe herätti maailmanlaajuista huomiota. Keisari vertasi saksalaisia hunneihin, jotka kuningas Etzelin johdolla tuhosivat Kiinaa ja vakuutti että kiinalainen vielä tuhannen vuoden päästä muistaa saksalaisten nimen.
29. heinäkuuta – Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuninkaan Umberto I:n.
11. elokuuta – Suomessa otettiin käyttöön Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema surumerkki, koska Venäjä oli kieltänyt suomalaisten postimerkkien käytön.
14. elokuuta – Boksarikapina: kansainvälinen joukko sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnan komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja vapautti eurooppalaiset panttivangit.
27. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot löivät buurikommandot Bergendalissa.
8. syyskuuta – Voimakas hurrikaani iski Teksasin Galvestoniin surmaten noin 8 000 ihmistä.
17. syyskuuta – Filippiinien ja Yhdysvaltojen sota: filippiiniläiset joukot Juan Caillesin komentamana löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukot Mabitacissa.

lokakuu - joulukuu

6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista. McKinleyn uudelleenvalinta synnytti levottomuuksia Filippiineillä, koska vastaehdokkaan oli uskottu myöntävän maalle itsenäisyyden.
10. joulukuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyssuunnan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään.
14. joulukuuta – Fyysikko Max Planck piti Saksan fysikaalisen seuran tilaisuudessa luennon valon hiukkasluonteesta. Tästä sai alkunsa kvanttiteorian kehitys.

tuntematon päivämäärä

Joulukuu – Carl Gustav Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa.

Syntyneitä

9. tammikuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmakulkuri (katosi 1939)
27. tammikuuta – Aleksanteri Ahola-Valo, suomalainen kirjailija
29. tammikuuta – Ella Eronen, näyttelijätär ja lausuntataiteilija (k. 1987)
5. helmikuuta – Adlai Stevenson, amerikkalainen poliitikko (k. 1944)
8. helmikuuta – Heidi Blåfield, suomalainen näyttelijä (k. 1931)
11. helmikuuta – Hans-Georg Gadamer, saksalainen filosofi (k. 2002)
22. helmikuuta – Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
13. maaliskuuta – George Seferis, Nobel-palkinnon saanut runoilija (k. 1971)
19. maaliskuuta – Frédéric Joliot, Nobelin palkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1958)
23. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykologi ja filosofi (k. 1980)
29. maaliskuuta – John McEwen, Australian pääministeri (k. 1980)
5. huhtikuuta – Spencer Tracy, amerikkalainen näyttelijä (k. 1967)
11. huhtikuuta – Sándor Márai, unkarilainen kirjailija (k. 1989)
25. huhtikuuta – Wolfgang Pauli, Nobel-palkinnon saanut itävaltalaissyntyinen fyysikko (k. 1958)
26. huhtikuuta – Charles Richter, amerikkalainen seismologi ja keksijä (k. 1985)
28. huhtikuuta – Jan Oort, hollantilainen astronomi (k. 1992)
30. huhtikuuta – Cecily Lefort, englantilainen 2. maailmansodan sankaritar (k. 1945)
1. toukokuuta – Ignazio Silone, italialainen kirjailija (k. 1978)
12. toukokuuta – Helene Weigel, näyttelijätär (k. 1971)
5. kesäkuuta – Dennis Gabor, Nobel-palkinnon saanut unkarilainen fyysikko (k. 1979)
17. kesäkuuta – Martin Bormann, natsijohtaja (k. 1945)
29. kesäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija (k. 1944)
29. heinäkuuta – Eyvind Johnson, Nobel-palkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (k. 1976)
4. elokuuta – Elizabeth Bowes-Lyon, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI:n kuningatar (k. 2002)
23. elokuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä ja musiikkikirjailija (k. 1991)
25. elokuuta – Sir Hans Adolf Krebs, saksalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1981)
26. elokuuta – Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä (k. 1980)
3. syyskuuta – Urho Kekkonen, Suomen kahdeksas presidentti (k. 1986)
7. lokakuuta – Heinrich Himmler, natsivirkamies ja SS:n johtaja (k. 1945)
7. lokakuuta – Martti Jäppilä, suomalainen säveltäjä ja harmonikkataiteilija (k. 1967)
5. marraskuuta – Martin Dies, jr, amerikkalainen poliitikko (k. 1972)
8. marraskuuta – Charlie Paddock, amerikkalainen urheilija (k. 1943)
8. marraskuuta – Margaret Mitchell, amerikkalainen kirjailija (k. 1949)
14. marraskuuta – Aaron Copland, amerikkalainen säveltäjä (k. 1990)
22. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheilutoimittaja (k. 1952)
25. marraskuuta – Rudolf Höss, Auschwitzin keskitysleirin päällikkö (k. 1947)
3. joulukuuta – Ulrich Inderbinen, sveitsiläinen vuoristo-opas (k. 2004)
3. joulukuuta – Richard Kuhn, Nobel-palkinnon saanut itävaltalainen kemisti (k. 1967)
12. joulukuuta – Sammy Davis, Sr., amerikkalainen tanssija (k. 1988)
15. joulukuuta – Anna Anderson, väärä Venäjän suuriruhtinatar Anastasia (k. 1984)

Kuolleita

20. tammikuuta – John Ruskin, englantilainen kirjailija (s. 1819)
6. maaliskuuta – Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä ja automobiilien edelläkävijä (s. 1834)
5. huhtikuuta – Joseph Louis François Bertrand, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
24. huhtikuuta – George Douglas Campbell, Agryllin kahdeksas herttua ja brittiläinen poliitikko (s. 1823)
18. toukokuuta – Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
3. kesäkuuta – Mary Kingsley, englantilainen tutkimusmatkailija ja kirjailija (s. 1871)
5. kesäkuuta – Stephen Crane, amerikkalainen kirjailija (s. 1871)
11. kesäkuuta – Belle Boyd, näyttelijä ja Konfederaation vakoilija (s. 1843)
29. heinäkuuta – Umberto I, Italian kuningas (s. 1844)
30. heinäkuuta – Alfred, Sachsen-Coburgin ja Gothan herttua, kuningatar Viktorian toinen poika (s. 1844)
10. elokuuta – Charles Russel, Killowenin paroni Russell, Englannin oikeuden lordiylituomari (s. 1832)
16. elokuuta – Eça de Queirós, portugalilainen kirjailija (s. 1845)
25. elokuuta – Friedrich Nietzsche, saksalainen filosofi ja kirjailija (s. 1844)
25. elokuuta – Kuroda Kiyotaka, Japanin pääministeri (s. 1840)
23. syyskuuta – William Marsh Rice, amerikkalainen ihmisystävä ja yliopiston perustaja (s. 1816)
15. lokakuuta – Zdeněk Fibich, tšekkiläinen säveltäjä (s. 1850)
22. lokakuuta – John Sherman, amerikkalainen poliitikko (s. 1823)
30. marraskuuta – Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1854)

Kirjoja

Hiihtäjän virsiä – Eino Leino
Johan Wilhelm – Eino Leino
Lauluja ja runoelmia – Ilmari Kianto
Margareeta; Sydämmen säveliä – Ilmari Kianto

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1900.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/1900

Luokat: 1900-luku | 1900-vuosikymmen | 1900

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.