|
Article on other languages:
|
Varhaisen valokuvadokumentaristin Dorothea Langen valokuva vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta sadonkorjaajasta kahden lapsensa kanssa Nipomossa, Kaliforniassa. Valokuva (tunnettu nimellä Migrant Mother) kuvaa työn perässä kulkevia laman uhreja.
Suuri lama (Great Depression) oli Yhdysvalloista 1920-luvun lopulla alkanut taloudellinen taantuma. Lama johti tuotannon ja bruttokansantulon romahdukseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 % ja bruttokansantuote 33 %. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 %:n. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään "mustaa torstaita" 24. lokakuuta 1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy. Suuren laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. Latinalaisessa Amerikassa lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja ennen. Saksassa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. Britanniassa ja Ranskassa lama alkoi vasta 1930-luvun puolella.
1930-luvun lama SuomessaMaailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. [1]Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin "puntaklubiin", mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta. Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama ulottui monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa Suomen sisällissodan ja toisen maailmansodan rinnalle. Laman aikana työn puutteesta kärsineet perheet olivat epävakaiden työmarkkinoiden armoilla. Sosiaaliturva oli vähäistä. Välillä työttömät pääsivät työttömyys- eli varatöihin, välillä he joutuivat turvautumaan köyhäinhoitoon, joka piti maksaa takaisin parempien aikojen koittaessa. Monet perheet selvisivät pahimman yli tehtaissa työskennelleiden nuorten tuloilla. Ajoittain työttömät saivat ruoka-apuna soppaa työväentalolla.[1] Teoreettisia tarkasteluita syistä
Aiheesta muualla
Lähteet |
This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.