1991

Article on other languages:

• 1991
• 1990er#1991
• 1991_እ.ኤ.አ.
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• ১৯৯১
• 1991
• 1991
• 1991
• १९९१
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• ۱۹۹۱_(میلادی)
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991年
• 1991년
• 1991
• 1991
• 1991.
• 1991
• 1991
• 1991
• মারি_১৯৯১
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• ೧೯೯೧
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991_(almanak_gregoryen)
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991_m.
• 1991
• 1991
• 1991moi_nanca
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• इ.स._१९९१
• 1991
• 1991
• ई_सं_१९९१
• 1991年
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• १९९१
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• Joohr_1991
• 1991
• 1991
• 1991_год
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• พ.ศ._2534
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991
• 公元1991年
• 1991
• 1991
• 1991
• 1991年
• 1991

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Tapahtumia

Tammikuu

• 4. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
• 4. tammikuuta – Kansainvälinen Punainen Risti varoitti ainakin 20 miljoonaa ihmistä uhkaavasta nälänhädästä Afrikassa. Tilannetta kuvattiin lähes yhtä pahaksi kuin vuosina 1984-1985, jolloin noin miljoona ihmistä kuoli nälkään.
• 5. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV päätettiin lakkauttaa. Samalla Neuvostoliitto lopetti talousapunsa Kuuballe.
• 6. tammikuuta – Pekingissä alkoivat salaiset oikeudenkäynnit vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksiin osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 70 henkilöä. Opiskelijajohtaja Wang Dan tuomittiin tammikuun lopulla neljäksi vuodeksi vankeuteen.
• 13. tammikuuta – Neuvostoliiton joukot valtasivat Vilnaan tv-keskuksen Liettuassa tunkeutuen tuhannen sitä puolustavan siviilin muurin läpi.^[1]
• 13. tammikuuta – Portugalin presidentti Mario Soares valittiin toiselle virkakaudelle.
• 15. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista umpeutui.
• 16. tammikuuta – Persianlahden sota alkoi massiivisilla ilmaiskuilla ja ohjusiskuilla Irakia vastaan kello 03 Irakin aikaa.^[2]
• 17. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein julisti "kaikkien taistelujen äidin olevan käynnissä." Irak ampui kahdeksan Scud-ohjusta Israeliin ja Saudi-Arabiaan.^[2]
• 17. tammikuuta – Saksan liittopäivät valitsi Helmut Kohlin yhdistyneen Saksan ensimmäiseksi liittokansleriksi.
• 19. tammikuuta – Ainakin kolme Scud-ohjusta räjähti Tel Avivissa surmaten 17 ihmistä. Israel vannoi puolustautuvansa, mutta pidättäytyi hyökkäyksestä. Yhdysvallat siirsi Patriot-ohjuksia Israeliin.^[2]
• 20. tammikuuta – Irakin televisio haastatteli alas ammuttuja koalition lentäjiä. Saudi-Arabiaan ammuttiin kymmenen ohjusta, joista ohjustentorjunta ampui alas yhdeksän ja yksi putosi mereen.^[2]
• 22. tammikuuta – Irakilaiset sytyttivät tulee Kuwaitin öljylähteitä ja öljysäiliöitä. Kuusi ohjusta ammuttiin Saudi-Arabiaan ja yksi osui Tel Aviviin.^[2]
• 26. tammikuuta – Ensimmäisessä ilmataistelussa Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat kolme Irakin MiG-23-konetta. Irakilaiset koneet laskeutuvat turvaan Iraniin. Persianlahteen päästetty öljy uhkaa Saudi-Arabian teollisuutta, suolanpoistolaitoksia ja meren eliöstöä.^[2]
• 27. tammikuuta – Siad Barre pakeni Mogadishusta.
• 30. tammikuuta – Irakin joukot etenevät panssarivaunuin Saudi-Arabian puolelle, missä niitä ovat vastassa Yhdysvaltain merijalkaväki, Saudien ja Qatarin joukot. Yhdysvallat menetti 11 sotilasta. Saudit ja qatarilaiset valtaavat seuraavana päivänä takaisin Khafjin kylän.^[2]
• 31. tammikuuta – Tsekkoslovakia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.

Helmikuu

• 1. helmikuuta – Maanjäristys surmasi yli 300 ihmistä Pakistanissa.
• 6. helmikuuta – Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat neljä Irakin hävittäjää, jotka yrittivät paeta Iraniin 120 muun irakilaisen koneen tavoin.^[2]
• 9. helmikuuta – Liettualaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.
• 12. helmikuuta – Vuoden 1989 Pekingin opiskelijamielenosoitusten pääideologeiksi nimetyt kaksi kiinalaista toisinajattelijaa tuomittiin "laittomien järjestöjen perustamisesta" ja "kumouksellisesta toiminnasta" 13 vuoden vankeuteen.
• 13. helmikuuta – Häivepommittajien pudottamat laserohjatut pommit tuhosivat bunkkerin Bagdadissa. Irakin hallitus väittää 500 siviilin saaneen surmansa. Yhdysvallat väitti bunkkerin olleen sotilaskohde.^[2]
• 15. helmikuuta – Irak tarjoutui vetäytymään Kuwaitista, jos Israel vetäytyisi miehitetyiltä arabien mailta, Irakin velat annettaisiin anteeksi ja liittouma maksaisi Irakin jälleenrakennuksen. Presidentti Bush tyrmäsi tarjouksen huijauksena.^[2]
• 15. helmikuuta – Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä solmittiin Visegrádin sopimus koskien maiden yhteistyötä markkinatalouteen siirtymiseksi.
• 16. helmikuuta – Yhdysvaltain USS Tripoli ja USS Princeton vaurioituivat miinoista Persianlahdella.^[2]
• 16. helmikuuta – Koleran ilmoitettiin leviävän Perussa. Tautiin oli tammikuun alusta lähtien sairastunut noin 13 000 ihmistä, joista oli kuollut lähes sata.
• 20. helmikuuta – Mielenosoittajat kaatoivat Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan patsaan maan pääkaupungissa Tiranassa.
• 21. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päässeensä sopimukseen Irakin kanssa sen vetäytymisestä. Presidentti Bush hylkäsi tarjouksen.^[2]
• 22. helmikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen kuudenneksen Kuwaitin 950 öljylähteestä.^[2]
• 22. helmikuuta – Presidentti Ramiz Alia otti henkilökohtaisesti vallan käsiinsä Albaniassa. Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotossa Tiranassa.
• 23. helmikuuta – Persianlahden sota: lyhyt maasotavaihe alkoi 04 Saudi-Arabian aikaa joukkojen ylitettyä Kuwaitin rajan Saudi-Arabiasta. Ainakin 200 öljylähdettä ja varastoa sytytettiin tuleen.^[2]
• 23. helmikuuta – Armeija kaappasi vallan Thaimaassa.
• 25. helmikuuta – Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän Kuwaitista Neuvostoliiton rauhanehdotuksen mukaan. Scud-ohjus osui parakkiin Saudi-Arabiassa ja surmasi 28 yhdysvaltalaista sotilasta.^[2]
• 25. helmikuuta – Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa sotilaallisena järjestönä.
• 25. helmikuuta – Oikeudenkäynti Bulgarian entistä puoluejohtajaa Todor Zivkovia vastaan alkoi maan pääkaupungissa Sofiassa. Zivkovia syytettiin valtion varojen kavaltamisesta. Myöhemmin häntä vastaan nostettiin syyte myös maanpetoksesta, koska hän oli suunnitellut Bulgarian liittämistä Neuvostoliittoon.
• 25. helmikuuta – Suomen väkiluku ylitti Väestörekisterikeskuksen mukaan viiden miljoonan rajan.
• 26. helmikuuta – Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän täydellisesti. Irakilaisia on otettu vangiksi 30 000 ja päivän aikana lukema nousee 63 000.
• 26. helmikuuta – Tim Berners-Lee esitteli ensimmäisen web-selaimen.
• 26. helmikuuta – Lähes kaikki Euroopan talouskomission (ECE) jäsenmaat, myös Suomi, allekirjoittivat sopimuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA). Sopimus velvoitti jäsenmaat selvittämään suurten taloushankkeiden vaikutukset ympäristöön ennen niiden toteuttamista.
• 27. helmikuuta – Persianlahden sota päättyi tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.^[2]

Maaliskuu

• 3. maaliskuuta – Amatöörikuvaaja George Holliday nauhoitti Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia. Vuotta myöhemmin jury hylkäsi syytteet LAPD:n poliiseja vastaan, mikä johti nelipäiväisiin mellakoihin Yhdysvalloissa, joissa kuoli 55 ihmistä ja tuhottiin omaisuutta miljardin dollarin arvosta.^[3]
• 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton parlamentti ratifioi Saksojen yhdistymissopimuksen. Saksassa olevien neuvostojoukkojen kotiuttamisaikataulu jätettiin kuitenkin vielä avoimeksi.
• 5. maaliskuuta – Chilen presidentti Patricio Aylwin julkisti raportin, jonka mukaan hänen edeltäjänsä Augusto Pinochetin valtakaudella oli surmattu yli 2000 toisinajattelijaa.
• 8. maaliskuuta – Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi. Uuden viraston pääjohtajaksi tuli kouluhallituksen pääjohtajana toiminut Vilho Hirvi.
• 9. maaliskuuta – Belgradissa puhkesi mielenosoituksia Slobodan Miloševićia vastaan. Kaksi ihmistä kuoli armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
• 13. maaliskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö julisti Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin M/S Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
• 13. maaliskuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin Berliinin lähellä sijaitsevasta sotilassairaalasta Neuvostoliittoon, mikä nostatti vastalauseiden myrskyn Saksassa.
• 14. maaliskuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapautettiin kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaittiin poliisin väärentäneen todisteita.
• 15. maaliskuuta – Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuivat virallisesti lopuista oikeuksistaan Saksassa.
• 17. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaaleihin asetti ehdokkaita kaikkiaan 17 puoluetta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen Keskusta lisäsi paikkalukuaan 15:llä, kun taas SDP menetti kahdeksan ja Kokoomus peräti 13 paikkaa.
• 26. maaliskuuta – Tukholman saaristosta löydettiin vuonna 1525 uponneen Kustaa Vaasan lippulaivan Svanenin hylky.
• 27. maaliskuuta – Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.

• Maalis–huhtikuu – Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttivat kansannousut maan etelä- ja pohjoisosissa Irakin sodan jälkeen.

Huhtikuu

• 3. huhtikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 687 määräsi Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjuksensa.
• 4. huhtikuuta – Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin Keskustan Esko Aho, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Saara-Maria Paakkinen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ritva Laurila.
• 9. huhtikuuta – Saksan hallitus vahvisti tiedot, joiden mukaan Itä-Saksan salainen poliisi Stasi ja länsisaksalainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta (RAF) olivat olleet läheisessä yhteistyössä 1970- ja 1980-luvuilla.
• 18. huhtikuuta – Irak luovutti kemiallisten aseiden materiaalia YK:n tarkastajille ja ilmoitti, ettei sillä ole biologisia aseita.
• 24. huhtikuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk kävi Tanskassa lyhyellä vierailulla. Tämä oli hänen ensimmäinen käyntinsä Pohjoismaissa. Tanskan kansankäräjillä ei päästy vasemmiston vastustuksen vuoksi päättämään Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden poistamisesta.
• 26. huhtikuuta – Pääministeri Esko Ahon hallitus aloitti työnsä. Edellinen Harri Holkerin hallitus oli noussut hallitusten ikätilaston kärkeen ohitettuaan edeltäjänsä, Kalevi Sorsan neljännen hallituksen.
• 27. huhtikuuta – SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio ilmaisi mielipiteenään, että Suomen on syytä varautua hakemaan Euroopan yhteisön jäsenyyttä.
• 28. huhtikuuta – Teologi Eero Huovinen vihittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi.
• 30. huhtikuuta – Kaksi entisen Itä-Saksan symbolia siirtyi historiaan. Viimeiset Trabant-autot valmistuivat ja lentoyhtiö Interflug teki viimeiset reittilentonsa. Tuhansia ihmisiä jäi työttömiksi yhtiöiden toiminnan loppuessa.
• 30. huhtikuuta – Eduskunnan puhemiehistöön tuli muutoksia Ahon hallituksen nimityksen jälkeen. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustan Mikko Pesälä.

Toukokuu

• 1. toukokuuta – Valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Tom Westergård siirtyi Vaasan läänin maaherraksi edellisen maaherran Mauno Kangasniemen jäädessä eläkkeelle.
• 4. toukokuuta – Euroviisut järjestettin Roomassa Italiassa.
• 15. toukokuuta – Edith Cressonista tuli Ranskan ensimmäinen naispääministeri, kun hän muodosti maalle uuden hallituksen.
• 19. toukokuuta – Tohtori Pekka Sauri valittiin Vihreän Liiton uudeksi puheenjohtajaksi.
• 21. toukokuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin pommi-iskussa.^[4]
• 21. toukokuuta – Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta ja pakeni Zimbabween.
• 24. toukokuuta – Guns N' Roses aloitti pisimmän maailmankiertueen musiikin historiassa.
• 26. toukokuuta – Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putosi lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuoli 223 ihmistä.

Kesäkuu

• 7. kesäkuuta – Suomen markka sidottiin yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä ecua.
• 7. kesäkuuta – Viihdesarja Kummelin pilotti-jakso lähetettiin.
• 12. kesäkuuta – Boris Jeltsin valittiin Venäjän federaation presidentiksi.
• 14. kesäkuuta – Seitsemän varusmiestä hukkui Taipalsaarella, kun heidän kuljettamansa venäläinen rynnäkköpanssarivaunu upposi.
• 17. kesäkuuta – Apartheid: Etelä-Afrikka lopetti ihmisten rodun mukaisen rekisteröinnin syntymässä.
• 23. kesäkuuta – Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja siunattiin tehtäviinsä Trondheimin tuomiokirkossa tuhat vuotta vanhojen perinteiden mukaan. Mielipidemittausten mukaan 84 prosenttia norjalaisista kannatti monarkiaa.
• 25. kesäkuuta – Kroatia ja Slovenia julistivat itsenäistyvänsä Jugoslaviasta.
• 26. kesäkuuta – Kahdeksan tutkijaa aloitti Yhdysvalloissa Arizonan osavaltiossa Biosfääri II -kokeilun sulkeutumalla pinta-alaltaan 1,3 hehtaarin suuruisen lasikuvun alle. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää itsenäinen, ekologisessa tasapainossa oleva elinympäristö, joka voisi toimia Maan ilmakehän ulkopuolella. Kokeilun piti kestää kaksi vuotta, mutta se ajautui vaikeuksiin ja keskeytettiin heinäkuussa 1992.
• 28. kesäkuuta – Sosialististen maiden talousjärjestön SEVin toiminta päättyi virallisesti.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Varsovan liitto hajotettiin virallisesti.
• 1. heinäkuuta – Ruotsi jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
• 1. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen GSM-verkko (Radiolinja) aloitti toimintansa Suomessa.
• 7. heinäkuuta – Brionin sopimus päätti kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivytti Slovenian ja Kroatian itsenäistymistä kolmella kuukaudella.
• 11. heinäkuuta – Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.
• 21. heinäkuuta – Somalian sisällissodan osapuolet solmivat tulitauon ja sopivat vallanjaosta. Presidentiksi valittiin Ali Mahdi Mohamed kahdeksi vuodeksi.
• 28. heinäkuuta – Saksan ympäristöviranomaiset arvioivat, että entisen Itä-Saksan alueen ympäristön puhdistaminen länsieurooppalaiselle tasolle vaatii yli 10 miljardia Suomen markkaa kymmenen vuoden aikana.
• 31. heinäkuuta – Filippiinit päätti sallia entisen presidentin Ferdinand Marcosin lesken Imelda Marcosin paluun yli viisi vuotta kestäneestä maanpaosta kotimaahansa. Hän palasi 4. marraskuuta Filippiineille, jossa häntä odotti syyte valtion varojen kavaltamisesta.

Elokuu

• 1. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush piti Ukrainassa vieraillessaan ns. Chicken Kiev -puheen, jossa hän varoitti ettei Yhdysvallat tue "paikallisdespotismiin" johtavia itsenäistymishankkeita ja varoitti etnisestä vihasta lähtevästä nationalismista.
• 4. elokuuta – Kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos upposi Etelä-Afrikan rannikolla. Turma ei vaatinut kuolonuhreja.
• 8. elokuuta – Varsovan radiomasto, kaikkien aikojen korkein rakennelma, romahti.
• 12. elokuuta – Suomen puolustusvoimat ilmoitti ostavansa entisen Itä-Saksan aseita ja ampumatarvikkeita yhteensä 200 miljoonalla markalla.
• 18. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asettiin arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asetti varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
• 20. elokuuta – Viro julistautui itsenäiseksi. 100 000 ihmistä kerääntyi Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
• 21. elokuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyi armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
• 24. elokuuta – Venäjä ja Ukraina julistautuivat itsenäisiksi.
• 25. elokuuta – Opiskelija Linus Torvalds lähetti viestin comp.os.minix-uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
• 29. elokuuta – Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetettiin.

Syyskuu

• 2. syyskuuta – Asianajaja Matti Wuori valittiin ympäristöjärjestö Greenpeacen johtoon.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
• 6. syyskuuta – Leningrad muutti nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
• 6. syyskuuta – Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja Lothar de Maiziere erosi kaikista poliittisista tehtävistään.
• 7. syyskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin tunnusti Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden.^[1]
• 9. syyskuuta – Tadzikistan julistautui itsenäiseksi valtioksi.
• 11. syyskuuta – Neuvostoliitto ryhtyi kotiuttamaan Kuubassa olevia sotilaitaan.
• 16. syyskuuta – Albanian presidentti Ramiz Alia allekirjoitti ETYK:in päätösasiakirjan Helsingissä.
• 17. syyskuuta – YK:n jäsenmaiden lukumäärä nousi 166:een, kun Baltian maat, Mikronesia, Marshallsaaret sekä Etelä- ja Pohjois-Korea hyväksyttiin järjestön jäseniksi.
• 19. syyskuuta – Pankkikriisi alkoi, SKOP joutui Suomen Pankin haltuun.
• 21.–30. syyskuuta – IAEA:n tarkastajat löysivät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat estäen tarkastajia lähtemästä elleivät he luovuttaisi kaikkia dokumentteja. Tästä seurasi nelipäiväinen pattitilanne. Irak luovutti, kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi seuraamuksilla.
• 23. syyskuuta – Armenia julistautui itsenäiseksi.
• 27. syyskuuta – Amer-yhtymä myi Marimekon Kirsti Paakkasen omistamalle Workidea Oy:lle.
• 30. syyskuuta – Haitissa tehtiin sotilasvallankaappaus. Presidentti Jean-Bertrand Aristide pakeni Venezuelaan.

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Syvästi tappiollinen sanomalehti Uusi Suomi muutettiin viikkolehdeksi.
• 5. lokakuuta – Ukrainan presidentti Leonid Kravtshuk pyysi maailman juutalaisilta anteeksi ukrainalaisten osallistumista Natsi-Saksan juutalaisia vastaan tekemiin rikoksiin toisen maailmansodan aikana. Syyskuun lopussa oli tullut kuluneeksi 50 vuotta Babi Jarin rotkossa lähellä Kiovaa toimeenpannusta verilöylystä, jossa oli ammuttu lähes 34 000 juutalaista.
• 8. lokakuuta – Kroatia katkaisi suhteet Jugoslaviaan.
• 10. lokakuuta – Jaakko Lassila erosi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan paikalta epäonnistuneiden ns. Kouri-kauppojen vuoksi.
• 11. lokakuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 715 määräsi Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
• 15. lokakuuta – Viron presidentti Arnold Rüütel, Latvian presidentti Anatolis Gorbunovs ja Liettuan presidentti Vytautas Landsbergis allekirjoittivat ETYK:in päätösasiakirjan Helsingissä.
• 18. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen 24 vuotta poikki olleet diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuoden 1967 kuuden päivän sodan vuoksi.
• 29. lokakuuta – Galileo-avaruusluotain tapasi 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.

Marraskuu

• 1. marraskuuta – Kansanedustaja Eino Siuruainen siirtyi Oulun läänin maaherraksi Ahti Pekkalan jäädessä eläkkeelle.
• 3. marraskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät yksimielisyyteen uudesta naapurisopimuksesta. Paineet YYA-sopimuksen purkamiseksi olivat kasvaneet Saksan yhdistymisen jälkeen.
• 12. marraskuuta – Indonesian joukkojen tekemässä verilöylyssä Dilin Santa Cruzin hautausmaalla tapettiin ainakin 271 itätimorilaista ja saman verran ihmisiä katosi.^[5]
• 14. marraskuuta – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttivät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
• 14. marraskuuta – Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palasi Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
• 14. marraskuuta – Suomen markka päästettiin devalvoitumaan 14 %.
• 16. marraskuuta – Suomen Työväen Säästöpankin pääjohtaja Ulf Sundqvist valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
• 18. marraskuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg pyysi eroa virastaan, mutta presidentti Mauno Koivisto pyysi häntä jatkamaan. Myös pankin johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa oli pyytänyt eroa, mutta perui anomuksensa keskusteltuaan Koiviston kanssa. Kullberg ja Sorsa olivat vastustaneet markan devalvointia.
• 22. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi järjestön uudeksi pääsihteeriksi egyptiläisen Boutros Boutros-Ghalin.
• 22. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen eroanomuksen. Stenius-Kaukonen oli perustellut anomustaan "politiikan moraalisella rappiolla".
• 27. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
• 29. marraskuuta – Viikkolehdeksi muutetun Uuden Suomen viimeinen numero ilmestyi.
• 30. marraskuuta – Suomi-Neuvostoliitto-Seura muutti nimensä Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi.

Joulukuu

• 1. joulukuuta – Ukrainalaiset äänestäjät päättivät maan itsenäistymisestä.
• 4. joulukuuta – Lentoyhtiö Pan American World Airways lopetti toimintansa.
• 4. joulukuuta – Tamperelainen Kansan Lehti ilmestyi viimeisen kerran.
• 7. joulukuuta – Japanin hyökkäyksestä Yhdysvaltain Pearl Harborin laivasto- ja lentotukikohtaan Tyynellämerellä tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tapauksen seurauksena Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan.
• 8. joulukuuta – Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY), jonka päämaja sijoitettiin Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.
• 13. joulukuuta – Kazakstan, Kirgisia, Tadzikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan liittyivät IVY:n jäseniksi.
• 15. joulukuuta – Suomenlinna ja Vanha Rauma hyväksyttiin YK:n maailmanperintöluetteloon.
• 21. joulukuuta – Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan lupasivat siirtää alueillaan olleet Neuvostoliitolle kuuluneet ydinaseet Venäjälle tuhottaviksi.
• 25. joulukuuta – Mihail Gorbatšov erosi Neuvostoliiton presidentin virasta.
• 26. joulukuuta – Neuvostoliiton Korkein neuvosto kokoontui ja päätti Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
• 27. joulukuuta – SAS:n lentokone MD-81 syöksyi maahan Etelä-Ruotsissa. Koneessa oli 122 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä, jotka kaikki selviytyivät hengissä ja joista vain 23 loukkaantui.
• 31. joulukuuta – Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta.

Syntyneitä

• 13. huhtikuuta – Niilo Syväoja, suomalainen näyttelijä
• 26. toukokuuta – Julianna Rose Mauriello, näyttelijä
• 3. elokuuta – Mickey Ratilainen, Suomalainen jalkapalloilija
• 14. syyskuuta – Lauri Dalla Valle, jalkapalloilija
• 4. lokakuuta – Nicolai Kielstrup, tanskalainen laulaja
• 12. lokakuuta – Annituuli Kasurinen, suomalainen animaatioiden dubbaaja
• 13. joulukuuta – Jay Greenberg, säveltäjä

Kuolleita

• 8. tammikuuta – Steve Clark, kitaristi ("Def Leppard")
• 14. tammikuuta – Antti Hammarberg "Irwin", laulaja ja säveltäjä
• 15. tammikuuta – Norjan kuningas Olavi V
• 17. tammikuuta – Dennis Johansson, suomalainen juoksija
• 19. tammikuuta – Eila Rinne, suomalainen näyttelijä
• 30. tammikuuta – John Bardeen, yhdysvaltalainen Nobelin fysiikanpalkinnon vuosina 1956 ja 1972 saanut fyysikko
• 30. tammikuuta – Matti Huttunen, suomalainen juoksija
• 6. helmikuuta – Salvador Luria, italialais-yhdysvaltalainen Nobel-mikrobiologi
• 14. helmikuuta – Erkki Vala, suomalainen kirjailija
• 21. helmikuuta – Arvo Kemppainen, suomalainen kansanedustaja
• 22. helmikuuta – Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja
• 7. maaliskuuta – Jonas Cedercreutz, suomalainen arkkitehti
• 12. maaliskuuta – Ragnar Granit, suomalainen tiedenobelisti (1967) ja bioelektromagnetismin pioneeri
• 24. maaliskuuta – Albert Järvinen, muusikko ("Hurriganes")
• 1. huhtikuuta – Ernst Palmén, suomalainen eläintieteilijä, Helsingin yliopiston kansleri
• 3. huhtikuuta – Graham Greene, englantilainen kirjailija
• 8. huhtikuuta – Per Yngve Ohlin ("Dead"), laulaja ("Mayhem", itsemurha)
• 16. huhtikuuta – David Lean, englantilainen ohjaaja
• 21. huhtikuuta – Willi Boskovsky, itävaltalainen kapellimestari
• 23. huhtikuuta – Harry Moilanen, suomalainen sisustusarkkitehti
• 27. huhtikuuta – Paavo Kastari, suomalainen lakimies, professori
• 7. toukokuuta – Hans Bender, Freiburgin yliopiston parapsykologian professori.
• 14. toukokuuta – Jiang Qing, Kiinan johtajan Mao Zedongin leski, ns. Neljän koplan jäsen
• 21. toukokuuta – Rajiv Gandhi, Intian pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja (itsemurhaiskussa Madrasissa)
• 29. toukokuuta – Jorma Kapari, suomalainen runoilija ja kääntäjä
• 1. kesäkuuta – Wolfgang Stegmüller, saksalainen filosofi
• 9. kesäkuuta – Tyyni Tuulio, suomalainen kirjailija
• 9. kesäkuuta – Claudio Arrau, chileläinen pianisti
• 16. kesäkuuta – Raimo Roiha, suomalainen viihdemuusikko
• 2. heinäkuuta – Lee Remick, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. heinäkuuta – Isaac Bashevis Singer, puolalais-yhdysvaltalainen Nobel-kirjailija
• 25. heinäkuuta – Lazar Kaganovitsh, neuvostoliittolainen poliitikko
• 5. elokuuta – Vera Telenius, suomalainen laulaja
• 6. elokuuta – Shapur Bakhtiar, Iranin pääministeri
• 22. elokuuta – Boris Pugo, Neuvostoliiton sisäministeri
• 29. elokuuta – Veikko Ennala, suomalainen toimittaja
• 1. syyskuuta – Maaria Koskiluoma, suomalainen dramaturgi
• 2. syyskuuta – Alfonso García Robles, meksikolainen diplomaatti, vuoden 1982 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
• 3. syyskuuta – Frank Capra, ohjaaja
• 5. syyskuuta – Pauli Kanerva, suomalainen partiojohtaja, sosiaalineuvos
• 6. syyskuuta – Mikko Kilpi, suomalainen runoilija
• 10. syyskuuta – Eila Pehkonen, suomalainen näyttelijä
• 25. syyskuuta – Klaus Barbie, Gestapon päällikkö
• 26. syyskuuta – Miles Davis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 8. lokakuuta – Maria Lang, ruotsalainen salapoliisikirjailija
• 24. lokakuuta – Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
• 26. lokakuuta – Jouni Mömmö, laulaja ja kitaristi ("Mana Mana")
• 5. marraskuuta – Robert Maxwell, brittiläinen lehdenkustantaja
• 6. marraskuuta – Gene Tierney, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. marraskuuta – Touko Laaksonen ("Tom of Finland"), suomalainen taiteilija
• 9. marraskuuta – Yves Montand, ranskalainen laulaja
• 11. marraskuuta – Erkki Palolampi, suomalainen sosiaalijohtaja ja kirjailija
• 12. marraskuuta – Juhani Kumpulainen, suomalainen näyttelijä
• 18. marraskuuta – Gustáv Husák, Tšekkoslovakian presidentti
• 24. marraskuuta – Freddie Mercury, brittiläinen laulaja ("Queen")
• 24. marraskuuta – Eric Carr, rumpali ("Kiss")
• 6. joulukuuta – Sir Richard Stone, brittiläinen Nobel-taloustieteilijä
• 7. joulukuuta – Matti Lepistö, suomalainen poliitikko
• 16. joulukuuta – Aimo Kanerva, suomalainen taidemaalari
• 21. joulukuuta – Hannes Häyrinen, suomalainen näyttelijä
• 21. joulukuuta – Esko Linnavalli, suomalainen kapellimestari
• 22. joulukuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Pierre-Gilles de Gennes
• Nobelin kemianpalkinto: Richard R. Ernst
• Nobelin lääketieteen palkinto: Erwin Neher ja Bert Sakmann
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Nadine Gordimer
• Nobelin rauhanpalkinto: Aung San Suu Kyi

Levytyksiä

• Beherit – The Oath of Black Blood
• Carcass – Necroticism: Descanting the Insalubrious
• Cannibal Corpse – Butchered at Birth
• Death – Human
• Nirvana – Nevermind
• Metallica – Metallica
• Guns N' Roses – Use Your Illusion I ja II
• R.E.M. – Out of time
• Roxette – Joyride
• Pearl Jam – Ten
• Michael Jackson – Dangerous
• Nuclear Assault – Out Of Order
• U2 – Achtung Baby
• Red Hot Chili Peppers – Blood, Sugar, Sex, Magic
• Soundgarden – Badmotorfinger
• Queen – Innuendo ja Greatest Hits 2
• Seal – Seal
• Sepultura – Arise

Muuta

• Elokuvavuosi 1991

Lähteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1991.

More about 1991: best of 1991 2004, disc one all their greatest hit 1991 2001, 1 1961 1991 3 bootleg rare series unreleased vols, 1979 1991 change greatest hit starships ten years, eric whitacre the complete a cappella works 1991 2001, billboard top hit 1991, 1987 1991 death pixies, the secret garden 1991 original broadway cast, the collection 1991 1998,