Article on other languages:
Säilä (ransk. Sabre) on nykyaikainen versio klassisesta pohjoisitalialaisesta kaksintaistelumiekasta. Toisin kuin muut olympiamiekkailun lajit, kalpa ja floretti, on säilä lyömämiekka, jossa vastustajan sivaltamisesta saa myös pisteen.
Säilämiekkailussa hyväksytty osuma-alue on vastustajan vyötäröstä ylöspäin.
Säilä tarkoitti myös vanhassa kielessä paitsi koko miekkaa, myös miekan metallista perusosaa, johon kuuluu terä. Säilä on omaperäinen miekan nimitys, joka on luultavasti sukua sanalle säle. Ilmeisesti miekan terässä on nähty säleen eli lastun muotoa.
Triviaa
Suomalaisista miekkailuseuroista yhdellä on nimessään säilä: Saimaan Säilät, Lappeenranta.
Säilä on ase, joka on floretin tavoin muokattu urheiluaseeksi säilästä, jolla historiassa taisteltiin sodassa. Kalpa taas on tehty varta vasten urheilua varten.
Säilä oli ruotujakolaitoksen aikana myös kohtuullisen tavallinen sotamiehen nimi. Kun ruotusotamies värväytyi, ruotsalaiset upseerit antoivat hänelle suomalaisen alkuperäisnimen tilalle uuden ruotsinkielisen. Säilä eli ruotsiksi Klinga oli hyvin suosittu. [1]
Klinga-nimisiä sukuja elää Suomessa edelleen.
Lähde
- Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992-2000. ISBN 951-717-692-9.
Viitteet
- ↑ J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat, selitysosa
