Sahti

Poll without page-refresh

Article on other languages:

Sahti on perinteinen suomalainen suodattamaton olut, jonka teossa käytetään etupäässä ohra- ja lisänä vähäisessä määrin ruismaltaita sekä joskus vehnää ja kauraa. Sahti on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi helmikuussa 2002.^[1]

Sahdin mausteena voidaan käyttää katajaa tai katajanmarjoja. Vierteen makeus saadaan mäskäämällä veteen sekoitettuja maltaita useita tunteja 50 - 80 celsiusasteen lämpötilassa, jolloin maltaitten tärkkelys muuttuu sokereiksi. Sahtiin ei saa lisätä teollisesti valmistettua sokeria, siirappia tai muuta vastaavaa. Lopuksi mäski keitetään ja siivilöidään, jolloin saadaan vierre. Jäähdytettyyn vierteeseen lisätään ruokakaupasta saatavaa tuorehiivaa. Kuohukäyminen kestää muutamia päiviä, jälkikäyminen viileämmässä noin kaksi viikkoa, jolloin sahti selkeytyy ja on valmista nautittavaksi. Jälkikäymisen tulee tapahtua lievästi paineen alla, jotta sahtiin muodostuu pieni määrä hiilihappoa, eikä happi pilaa käymisprosessia. Sahti on tuoretuote, sen säilyvyys hyvissä olosuhteissa, esimerkiksi maakellarissa on noin kuukausi. Värit vaihtelevat raaka-ainepohjan mukaan jaffankeltaisesta tummanruskeaan.

Sahdilla on hyvin tunnusomainen, täyteläinen, banaanimainen maku, johon yhdistyy vierteen siivilöinnin seurauksena katajan kirpeyttä. Sahti sisältää valmiiksi käyneenäkin paljon luonnon sokereita ja viljan aromiaineita. Sen alkoholipitoisuus on 7-9 %. Normaalisti olueen kuuluvaa humalaa sahdissa ei nykyään aina käytetä, ja jos käytetäänkin niin vähäisiä määriä. Joskus humala saadaan omasta kotipihasta. Sahdilla on EU:n APT-nimisuoja lambicin tapaan. Sanan sahti alkuperää ei ole varmuudella selvitetty, mutta etymologit pitävät todennäköisenä germaaninen sana saf, josta myöhemmin kehittyi muinaisskandinaavinen saft, "mehu".

Suomen lisäksi sahtia valmistetaan Ruotsissa sijaitsevalla Gotlannin saarella, jossa sitä kutsutaan nimellä dricku, Gotlandsdricku tai Gotlandsdricka sekä Viron Saarenmaalla, Hiidenmaalla ja mantereella, joissa siitä käytetään nimitystä koduõlu tai taluõlu.

Suomessa perinteisiä sahtialueita ovat Häme ja Satakunta sekä osia Uudestamaasta ja Keski-Suomesta. Kotisahdin SM-kisoihin on osallistunut yli 30 kunnan tai kaupungin edustajia, joista osa on tullut perinnealueen ulkopuolelta. Voittajasahteja on löytynyt jopa Kaskisista, Kirkkonummelta ja Savonlinnasta.

Maailmalla suomalaisen sahdin mainetta on nostanut kirjoissaan maailman tunnetuin olutasiantuntija Michael Jackson. Hänen innoittamanaan monet amerikkalaiset pienpanimot ovat valmistaneet sahdin kaltaisia oluita.

Suomalaisia kaupallisia sahteja

Beer Hunter´s (Pori): Muffloni Sahti
Finlandia Sahti ja Finlandia Strong Sahti
Hartolan Sahti
Hollolan Hirvi Kivisahti
Huvila sahti (Savonlinna)
Joutsan Sahti (Tuotemyynti Joutsan Alkossa)
Lammin Sahti (Tuotemyynti mm. Tuulosessa)
Tiinan Sahti (Sysmä) (Vierteen tuotemyynti)
Stadin Panimo: Stadin Sahti (Stadin kundi, Stadin friidu) Stadin panimo lopettanut toimintansa