Satiiri

Article on other languages:

Darwin apinana.

Satiiri on kirjallinen tyylikeino, joka tarkoittaa jonkin aiheen käsittelyä niin, että se näyttää naurettavalta. Satiirissa voidaan käyttää samantapaista tekniikkaa kuin parodiassa, mutta satiiri on yleensä hienovaraisempaa.

Satiiri ei välttämättä ole aina hauskaa, sillä satiiri pyrkii pelkän huvittamisen sijasta esittämään myös kritiikkiä ja ottamaan kantaa. Satiirin päätarkoitus onkin koomisen sijaan pikemminkin poliittinen, sosiaalinen tai moraalinen.

Esimerkki satiirisesta kirjallisuudesta on Jonathan Swiftin Gulliverin retket, missä Swift ottaa satiirin keinoin kantaa muun muassa uskonsotiin ja ajan tieteeseen. Uskonkiistaa esittää kansaa jakava riita siitä, pitääkö kananmuna murtaa suiposta vai tylpästä päästä. Tämä riita laajentuu täysimittaiseksi sodaksi, joka vertautuu protestanttien ja katolisten sotaan Swiftin aikana.

Toinen satiirisen kirjallisuuden klassikko on Voltairen Candide. Siinä Voltaire kritisoi sodan ja kuoleman keinoin leibniziläistä optimismia, jonka mukaan ihmiskunta elää parhaassa mahdollisessa maailmassa.

Satiiri Suomessa

Lajin ensimmäinen mestari oli Eino Leino, joka viljeli satiiria sekä runoissa että pakinoissa. Aikalaisista Erno Paasilinna ja Veikko Huovinen ovat leimautuneet tuotannossaan nimenomaan satiristeiksi. Huovisen pahennustakin herättäneet tarinat Hitleristä, Stalinista ja Pietari Suuresta ovat klassisia satiireja, joiden ilmestyttyä kaikki eivät muistaneet, että satiirin keskeinen keino on esittää asiat päinvastoin. Muuan satiirin mestariteos on Mark Twainin Huckleberry Finn, jossa päähenkilö muun muassa kauhistelee ystävyyttään neekeriorjan kanssa, koska sellainen on muka Jumalan tahdon vastaista. Huovisen Hitler, veitikka sisältää saman kirjallisen keinon jo teoksen nimessä.

Näyttämöllä etenkin revyyteatteri on käyttänyt vanhastaan satiirin keinoja. Arvo Salon Lapualaisooppera oli parodian keinoja taitavasti soveltanut 1960-luvun satiiri 1930-luvun politiikasta.

Suomalaisia satiirisia televisiosarjoja

Satiirisivuja internetissä


Tämä kirjallisuutta käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.