Suomen alkoholipolitiikan ohjenuorana on useimmiten pidetty alkoholin haittojen minimointia, johon on pyritty rajoittamalla kulutusta korkean hinnan ja vaikean saatavuuden kautta. Alkoholijuomien vähittäismyynti on pidetty valtion monopolina ja annettu Alkon tehtäväksi.
Sisällysluettelo |
Alkoholin kulutuksen kasvu
Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana Suomen väestön alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Vuonna 2004 Suomessa alkoholin tilastoitu kulutus oli 100 prosenttisena alkoholina 8,2 litraa asukasta kohti, mikä on 1960-luvun alkuvuosiin verrattuna nelinkertainen määrä. Lisäksi tilastoimattoman kulutuksen määräksi on arvioitu 2,1 litraa, jolloin vuonna 2004 kokonaiskulutus oli 10,3 litraa asukasta kohti. Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli vuonna 2005 noin 10,5 litraa asukasta kohti eli 2,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2005 alkoholijuomien nimellishinnat olivat keskimäärin 1,7 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2004.[1]
Vuonna 1960 71 prosenttia kulutetusta alkoholista juotiin väkevänä alkoholina, mutta vuonna 1969 keskioluen tultua elintarvikeliikkeisiin, on oluen kulutus lisääntynyt ja väkevien viinojen suhteellinen osuus vähentynyt. 1960-luvulta lähtien viinien kulutus on tasaisesti lisääntynyt. Erityisen nopeaa kulutuksen kasvu on ollut 1980-luvun puolivälin jälkeen.
Vuonna 2003 Suomessa kulutetusta alkoholista noin puolet juotiin oluena ja neljännes väkevinä viinoina. Vuonna 2004 Viro liittyi Euroopan unioniin, matkustajatuontikiintiöt poistettiin ja alkoholiveroa alennettiin; tämän seurauksena kulutus kasvoi 8,3 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2005. Matkustajatuonti lisääntyi lähes 70 prosentilla vuosina 2003-2004 sekä viela 16 prosentilla vuosina 2004-2005. Erityisesti väkevien viinojen myynti ja maahantuonti lisääntyi. [1]
Suomen alkoholinkulutus jakaantuu erittäin epätasaisesti kansalaisten kesken. Miehistä eniten juova 10 prosentin osa kuluttaa noin 40 prosenttia kaikesta miesten kuluttamasta alkoholista, ja naisilla vastaava osuus on 50 prosenttia. Kun vuonna 1968 15-69 -vuotiaista naisista noin 40 prosenttia ilmoitti olevansa raittiita, vuosien 2004 ja 2005 huhtikuiden välisenä aikana noin 90 prosenttia naisista oli käyttänyt alkoholia. Myös naisten osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut; kun se vuonna 1968 oli hieman yli 10 prosenttia, oli se vuonna 2004 noin neljännes koko kulutuksesta.
Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitää Suomen alkoholin kulutusta liian suurena. Sukupuolen mukaan jaettuna puolet miehistä ja kolme neljäsosaa naisista ajattelee näin. Selvä enemmistö suomalaisista pitää myös toivottavana, että asenteet juomista kohtaan tiukentuisivat. Samoin selvä enemmistö kannattaa alkoholin mielikuvamainonnan ja urheilutapahtumiin liittyvän alkoholin mainonnan lopettamista. Myös rattijuopumusrajan alentaminen 0,2 promilleen saa vastaavaa kannatusta. Alkoholiveron nostamista kannattaa sen sijaan 45 prosenttia. 65 prosenttia kansalaisista katsoo hallituksen toimet riittämättömiksi alkoholiongelmien vähentämiseksi[2]
| 1990 | 1995 | 2000 | 2003 | 2004 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilastoitu kulutus | 7,7 | 6,7 | 7,0 | 7,7 | 8,2 | 8,3 |
| Tilastoimaton kulutus | 1,2 | 2,1 | 1,8 | 1,7 | 2,1 | 2,3 |
| Kokonaiskulutus | 8,9 | 8,8 | 8,8 | 9,4 | 10,3 | 10,6 |
Historiaa
Suomessa oli vuosina 1919-1932 voimassa kieltolaki. Se käsitellään tarkemmin omassa artikkelissaan.
Merkittäviä tapahtumia
- 1.1 1969 keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Tämä oli kieltolain jälkeen merkittävin muutos alkoholipolitiikassa. Kun vuonna 1968 koko Suomessa oli alle 600 ravintolaa, vuonna 1969 A-oikeuksin (ns. täydet anniskeluoikeudet) varustettuja ravintoloita oli jo 795, ja lisäksi 2716 keskiolutravintolaa, joita ei ennen keskiolutlakia ollut. Tuohon aikaan alkon myyntiverkosto oli harva ja keskioluen vapautuminen helpotti merkittävästi alkoholin ostamista maaseudulla.
- 1.3.2004 Vanhasen hallitus laski alkoholiveroja. Muutosten perustana oli kasvava tuontipaine Suomen joutuessa luopumaan EU-jäsenyyden siirtymäajan rajoituksista 1.1.2004 ja erityisesti Viron liittyessä EU:n jäseneksi 1.5.2004.
Aiheeseen liittyvää
Lähteet
- Österberg, Esa: Alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004, Tommi 2005.
- ↑ 1,0 1,1 1,2 [1]Stakes, tilastot: Alkoholitilanne 2005]
- ↑ Helsingin Sanomat, verkkoliite 13.9.2006, Terveyden edistmisen keskuksen tutkimus
- ↑ Stakes, Alkoholijuomien kulutus 2005
