|
Article on other languages:
|
Tähtiaika Θ on kevättasauspisteen tuntikulma. Nimensä mukaisesti tähtiaikaa mitataan tunteina (h), minuutteina (min tai m) ja sekunteina (s). Kevättasauspisteen ollessa suoraan etelässä tarkkailijasta katsoen on tähtiaika 0h. Tähtiaika kertoo taivaanpallon asennon suhteessa tarkkailijaan ja samalla tähtiajan hetkellä tähtitaivas on havaitsijaan nähden samassa asennossa. Maapallon pyörähdys akselinsa ympäri tähtiavaruuden suhteen kestää tasan 24 tähtiaikatuntia eli yhden tähtivuorokauden eli sideerisen vuorokauden. Tämän pyörähdyksen kesto on 23 tuntia, 56 minuuttia ja 4,090530833 sekuntia. Tähtivuorokausi on siis noin 4 minuuttia lyhempi kuin ajanlaksun perustana oleva aurinkovuorokausi, jonka kuluttua sama maapallon pituuspiiri on kääntyneenä kohti aurinkoa. Ero johtuu siitä, että vuorokauden aikana Maa ehtii jo kiertää noin asteen verran kaarevaa rataansa Auringon ympäri. Tähtiajan laskeminenPeriaatteessa tähtiajan laskeminen on melko monimutkaista. Sen voi kuitenkin helposti arvioida useimpiin tarkoituksiin riittävän tarkasta kaavasta
missä Θon tähtiaika, T on paikallinen keskiaurinkoaika ja n viimeisestä kevätpäiväntasauksesta kuluneiden vuorokausien määrä. Paikallinen keskiaurinkoaika ei ole suoraan seinäkelloaika vaan se lasketaan likimäärin kaavasta
Kaavassa t on seinäkelloaika, LK eli pituusastekorjaus on Suomessa suurimmillaan +40min (Ahvenanmaalla) ja pienimmillään nolla 30. pituuspiirillä (Lieksan tienoolla idässä). Jos seinäkelloaika on kesäajassa, KA eli kesäaikakorjaus on -1 tunti, muulloin nolla. Viimeinen termi ET (equation of time) on ajantasaus. Sen suuruus vaihtelee melko monimutkaisesti ja on Suomessa -14 – +16 minuuttia. Yllä olevaa tähtiaikakaavaa käyttäessä sen voi jättää huomiotta. Syyspäiväntasauksen hetkellä tähtiaika on sama kuin paikkakunnan keskiaurinkoaika. |
This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.